Alicante

Torstai iltana joskus kaheksan aikoihin tultii Alicantee, oltii vaa yhtä hymyä ku ajettii sisää Alicantee ja Beatriz laitto jonku biisin täysille soimaa ja ikkunat auki ja kädet ulos ikkunasta, oikeesti se fiilis!! :) Sit illal mentii heti syömää gourmet illallinen mäkkäriin, jonka jälkeen laittatumaan iltaa varten. Oltii juteltu Alexeyn kaa et se tulee meijän hotellille alottelee neljän kaverinsa kaa ja mua vähän stressas et millanen jälleennäkeminen meil tulee olee. No sit ne tuli sinne ja Alexey vaa otti rutistuksiin ja halas oikee kunnolla, hyvä ettei henki lähteny, haha.. Oltii sit poikien kaa siel ja pelattii jotai juomapelei, kunnes noi lähti ulos :D

Alex ja minä

Perjantai päivä kulu lähinnä siine, et oltii molemmat ihan hirvees krapulassa, haettii mäkkärist ruokaa, istuttii parvekkeen lattial syömäs, Laura meni nukkumaa ja mä jäin makaamaa sinne parvekkeen lattialle epätoivosesti yrittäen ottaa aurinkoo :D Sinne parvekkeelle kaatu kahvitki sitte ja vähän ajan pääst tuli siivooja koputtaa, oltii alus nii taivaassa meijän täydellisestä hotellihuoneest mut edellisillan jälkee se oli ihan hirvees kunnos, hävetti oikee ku se siivooja tuli ja oikeesti meit ällötti se huone :D

Iltapäiväl sit lähettii hakee frozen yogurtii ja istahdettii rantakadulle kattelemaan merta :D Lähettii sit barrioon päin kävelee ja sielt keskustaan, matkal sinne saatii hyvä idea ja päätettii mennä yllättämään Eva sen työpaikalle, mentii eka sinne kauppaa ja kysyttii Evan perään ja sit joku myyjä huus sitä, oisitte nähny sen ilmeen ku se tuli ylös alakerrasta ja näki meijät!! :D Sielt mentii keskustaa päin kävelee ja ehin just sanoo Lauralle, et mua pelottaa se katu, ja no heti tuliki sitte tuttuja vastaan :D

Lovebirds :) Juan ja Laura

Perjantai illal lähettii taas ulos, barrios törmättii paljon kaikkii tuttuihi, kaikki vaan tuli halaamaa ja oli ihan et mitä ihmettä tehää siel ja et meit ei oo näkyny nii pitkään aikaan ja oli nii ihana fiilis ku monet muisti meijät :D Nähtii kans Alexey, Jose ja Cristian barrios ja juteltii vähä niitten kaa. Jossai vaihees ku oltii quintasni Laura vaa hävis ja jäin sitte yksin, sit näin yhen vanhan tutun joka ahdisteli mua varmaan 3kk ja mun harmikseni seki näki mut ja ajattelin ettei voi oikeesti olla totta :D No marssin sit kuitenki sen luokse ja ilmotin kyllä heti ensimmäiseks et puhun sille vaan sen takia et Laura on hävinny. No sit näin jotai meijän vanhoi koululaisii ni pakenin niide luokse sitte. Millonkohan musta on tullu noi ilkee :D Ku olin kävelemäs aamuyöstä hotellille päin, ni joku huutaa mun nimee takaatpäi, no käännyn sitte kattomaa et kuka, ja kukas muukaa ku tää mun lempihenkilö sieltä quintasta :)):)) Tein kyllä harvinaisen selväks sille, etten kaipaa seuraa. Sit se lähti :D